IHMISIÄ JA RAKENTEITA                                                                                                   Kolumni  4.8.2011

Hallintokielellä ilmaistuna kuntien palvelurakenteita on uudistettava kuten julkisessa keskustelussa on useasti tuotu esiin. Kuntakehittäjän kenttätyössä se kääntyy pohdinnaksi siitä, miten ketterät yksilöt pystyvät muuttamaan vakiintuneita rakenteita?

Palvelurakenteiden uudistaminen muuttaa monen arkipäivää
Kaksi sanaa ”palvelurakenteet” ja ”uudistaminen” merkitsevät käytännössä suuria muutoksia lähes jokaisen  suomalaisen arkipäivään.  Kirjastossa kävijälle tai terveyskeskuksessa asioivalle kuntalaiselle se näkyy toisenlaisena asiointina kuin aiemmin. Palvelupisteen työntekijälle se tarkoittaa työtapojen ja työvälineiden muuttumista. Toimialajohtajat  koordinoivat  lähitulevaisuudessa sekä uudenlaisia palvelukanavia että erilaista työyhteisöä. Kunnanjohtajien kykyä johtaa joukkoja ja yksilöitä testataan entistä haastavammissa tilanteissa. Kuntien luottamushenkilöillä puolestaan on vaativa tehtävä valintojen tekemisessä ja asioiden asettamisessa tärkeysjärjestykseen.  Haasteita, rajoituksia, normeja ja erilaisia esteitä tuntuu tulvivan joka suunnalta. Millaisin työkaluin niihin lähdetään vastaamaan?

Rakenteet toiminnan alustana
Tavallinen kuntalainen havahtuu huomaamaan kuntapalvelujen arvon yleensä vasta sitten kun niihin syystä tai toisesta ilmaantuu jokin häiriö. Kun hanasta tulee vettä, katulamput palavat ja koululaiset saavat opetusta, arjen puitteet ovat kunnossa ja yhteiskunta toimii. Kuntalaisten tyytyväisyys palveluihin on useimmissa kunnissa verraten hyvällä tasolla, mikä osoittaa kuntien onnistuneen tehtävässään.
Nykyiset rakenteet ovat riittäneet nykyisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen, mutta huomisen tarpeet ovat toiset. Kunnissa, yrityksissä ja muissa organisaatioissa joudutaan nyt kysymään, mitä säilytetään ja puretaan pois, mitä tehdään toisin? Millaisia esteitä, jarruja ja ”sisäänrakennettuja” hidasteita organisaation rakenteissa on?

Ihmiset muutoksen tekijöinä
Rakenteet eivät uudistu itsestään.  Jokainen työn tekijä on myös muutoksen tekijä. Muutosjohtajat ovat olleet mediassa ja keskusteluissa näkyvästi esillä, mutta muutosalaisista – tai muutostyöntekijöistä – ei ole  näkynyt vastaavan laajuisia pohdintoja. Nykypäivän maailmassa ylhäältä alaspäin -kuvion rinnalle ovat kuitenkin tulleet monimuotoiset toimintamallit, jotka ovat jääneet median valokeilan katvealueelle. Tiimien tietotaito ja jaettu johtajuus ovat olleet monen työpaikan todellisuutta jo kauan.

Työntekijä, joka tietää oman panoksensa merkityksen kokonaisuuden kannalta, vauhdittaa organisaationsa menestystä.  Taloudellinen voitto on yksi menestyksen mittareista. Osaamispääoman kartuttaminen ja sen jakaminen yhteisöä hyödyttävällä tavalla on nousemassa yhä tärkeämmäksi menestyksen ja kilpailukyvyn perustaksi. Kilpailukykyä rakennetaan yhteistyökyvyllä. Kunnilla on arvokasta osaamisvarantoa käytössään: sitoutunutta henkilöstöä, innostuneita kehittäjiä ja kokeneita johtajia. 

Ketterät yksilöt, jotka toimivat organisaationsa rakenteissa, ovat se moottori joka luo liikkeen.
Johdon tehtävänä on ohjata liike tavoitteiden mukaiseen suuntaan.

Leena Krekola
HMV PublicPartner Oy
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen